Senioreiden matkakertomus

Viime syksynä päätimme senioritoimikunnassa lähteä toteuttamaan monen seniorin toivomaa pelimatkaa Riikaan asti ja siellä nimenomaan vuonna 2002 valmistuneelle ja paljon kehuja saaneelle Ozo Golf-kentälle. Koska tie Riikaan vie Pärnun ohi, oli luonnollista pysähtyä matkalla pelaamaan siellä ja kahdesta Pärnun hienosta kentästä valitsimme uudemman eli vuonna 2015 avatun Pärnu Bayn. Helmikuun alussa ilmoitimme matkasta netissä ja nytkin kävi niin, että parissa viikossa oli matka täynnä.

Matkalle lähdettiin 34 seniorin porukalla juhannuksen jälkeisenä maanantaina varhain ja totuttuun tapaan suoraan Keimolasta Lehtimäen 35-paikkaisella tavallista tilavammalla mustalla bussilla. Aamulaivalla syötiin aamiainen ja Pärnussa oltiin ennen puoltapäivää. Vastoin kaikkia sääennusteita alkoi bussimatkan aikana taivas tummeta ja vettä tuli todella runsaasti. Onneksi sade kuitenkin lakkasi jo ennen ensimmäisen ryhmän starttia ja saimme kaikki pelata kierroksen poutaisessa ja osin aurinkoisessa säässä.

Pärnu Bay on links-kenttä. Viimeiset neljä väylää kulkevat aivan meren rantaa pitkin. Kenttä on hyvin tasainen ja tuulisella säällä pallon pitäminen väylillä voi olla haasteellista. Onneksemme ei vierailupäivänämme juurikaan tuullut. Väylät ovat melko kapeat ja niitä reunustavat yleensä molemmin puolin ns. ’wastelandit’ – hiekka-alueet, joita ei haravoida ja joista lyödään aivan tavalliseen tapaan.  Viheriöt ovat isoja ja muodokkaita ja yleensä monen syvän bunkkerin ympäröimiä.

Kentän pituus oli toiseksi pisimmältä tiiltä 5578 m ja lyhyimmältä 4682 m eli hiukan Kirkankin kenttää lyhyemmät.  Slopet olivat suunnilleen Kirkan luokkaa. Kentän yksi erikoisuus on, että sekä par 5 että par 3 väyliä oli molempia viisi, par 4 väyliä kahdeksan.  Kentän kunto oli juhannuksen jälkeisellä viikolla hyvä ottaen huomioon kuivan kevätkauden. Halukkaat jättivät kortin ja pistebogey-kilpailun voittajaksi selviytyi Maire Poutiainen 36p. Toiseksi tuli Kari Rasinperä ja kolmanneksi Erkki Vaalasranta, molemmilla 35p.

Puoli seitsemän maissa jatkoimme matkaa kohti Riikaa ja saavuimme aivan Riikan keskustassa ja Riikan vanhan kaupungin kupeessa sijaitsevaan Tallink Riga Hotelliin yhdeksän maissa illalla.

Ozo Golf-kenttä sijaitsee alle 10 km ja n. 20 min. ajomatkan päässä Riikasta. Tiistaina ja keskiviikkona meillä oli tiiausajat vasta alkaen 11.30, joten aamut sai ottaa rauhallisesti. Aamiaisen lisäksi ehti pistäytyä kaupungillakin.  Ozo Golf-kentän on rakennuttanut Latvian kuuluisin jääkiekkoilija, jo uransa lopettanut Sandis Ozolinsh, jonka nimeä kenttä kantaa. Jäseniä on vain n. 40 ja klubin pukuhuonetilat ja saunat on varattu vain heille. Niitä ei päässyt edes ovelta kurkkaamaan.

Ozo Golf rajoittuu suureen Kisezers-järveen. Viisi väylää kulkee järvenrataa, mutta sen lisäksi kentällä on myös 16 muuta vesiestettä. Ensimmäiset kaksi väylää tosin ovat peltoväyliä ja kolmas sekä neljäs kulkevat metsässä,  mutta näiden jälkeen oli lähes aina vettä jossain näkyvissä. Monet vesiesteet on pelaajaystävällisesti kuitenkin sijoitettu siten että ne eivät tule niin vahvasti peliin mukaan kuin väyläkarttaa katsoessa luulisi. Bunkkereita oli myös runsaasti mutta monella niistäkin oli vain maisemallinen merkitys. Viheriöt olivat laajoja ja muodokkaita tälläkin kentällä.

Kentän toiseksi pisin tiiauspaikka ja lyhin tiiauspaikka antoivat kentän pituudeksi suunnilleen samat metrit kuin Saraksella ja niin oli sloupauksenkin laita. Kaiken kaikkiaan ryhmämme piti kentästä ja mukava kokemus oli sekin, että tällä kertaa oli mahdollista pelata uusi kenttä toiseen kertaan heti seuraavana päivänä. Kilpailumuodoksi valitsimme kaksi parasta yhdeksän reiän pistebogey-tulosta molemmilta päiviltä, joko samalta päivältä tai eri päiviltä, riippuen siitä miten peli oli kulkenut. Samat nimet kuin Pärnussa olivat tälläkin kertaa kärjessä. Voittaja oli Kari Rasinperä 37p, toinen Maire Poutiainen niinikään 37p ja kolmas Anne Harilainen 36p.

Riikan pelipäiviä helli aurinko ja klubilla oli viihtyisä terassi, jossa sai myös ihan maittavia pieniä ruoka-annoksia. Sään suhteen olimme tosi onnekkaita, koska edeltävät juhannuksen ajan päivät olivat tosi kylmiä ja matkan jälkeinen viikko oli myös sateinen ja viileä ilman aurinkoa.

Koska hotelli sijaitsi Riikassa keskeisellä paikalla, oli iltaisin pelin jälkeen mahdollista lähteä tutustumaan kaupunkiin ruokapaikkaa etsiessä tai muutoin. Näin teimmekin pienemmissä ryhmissä. Valitettavasti ei yrityksestä huolimatta saatu onnistumaan yhteisillallisen järjestämistä näin isolle ryhmälle.

Torstai olikin sitten matkapäivä. Ajomatkaan tuli varata 5 tuntia ja satamassa tuli olla puoli neljä iltapäivällä. Lähdimme hotellilta kymmeneltä ja matkan aikana ehdimme pysähtyä kahdesti, heti Latvian ja Viron rajalla sekä myöhemmin kahvilla. Keimolassa olimme iltaseitsemän jälkeen.

Saamistani palautteista päätellen uskallan matkanjohtajana todeta , että matka oli erittäin onnistunut, ei vähiten hienon sään ja mukavan porukan ansiosta. Monet kiitokset kaikille mukana olleille!

Lena Sokka
Senioritoimikunta